H5P-sisällön luominen

H5P-sisällön mahdollisuuksiin tutustuminen moodlessa on työn alla, mutta päätin testata miten tämä onnistuu omalla nettisivulla. Jos interaktiivisen sisällön tekeminen sujuu hyvin, täytyy tämä toki ottaa laajempaan käyttöön.

Seuraavasssa on opetustaulu, johon olen lisännyt hotspotteja joita klikkaamalla saat lisätietoa.

Tämä on tosiaankin vasta testausta, mutta hyvältä vaikuttaa tähän mennessä. H5P-pluginin lataaminen ei WordPressiin ollut vaikeaa ja tuon kuvan tekeminen sujui myös helposti. Vaikea sanoa onko muille aktiviteeteille käyttöä tällaisella nettisivulla, mutta opetuskäytössä kaikenlaisten kyselyiden, muistipelien, testien ja aukkotehtävien hyödyt ovat ilmeiset. Toki näiden tekeminen on työlästä, jos vertaa aikaa siihen kuinka kauan opiskelijalla menee kuvan klikkailuun.

H5P-plugin näyttää nimeävän aktiviteetit tyyliin h5p id=”1″  [hakasulkeissa] joten saman sisällön sijoittaminen uuteen kohtaan sivuilla on helppoa. Kuvan päivittäminen onnistuu myös helposti, joten kerralla ei tarvitse valmista tulla.

Hauskaa tässä esimerkissä on tietenkin se, että vanha opetustaulu saa päivityksen nykyaikaan. Ja kyllä kuvalaatoista teen vielä muistipelin tänne, kunhan saan niitä skannattua.

Peliarvostelu: vanhat lautapelit

Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta löytyy valikoima vanhoja lautapelejä. Lautapelikokoelmassa on pelejä 1860-luvulta 1930-luvulle asti. Kokoelmaa on tarkoitus kasvattaa vielä kuluvan vuoden aikana, joten täytyy muistaa myöhemminkin käydä katsomassa mitä sivuilta löytyy.

Kaikki pelit ovat tekijänoikeusvapaita ja siten vapaasti käytettävissä. Itse en tosin niin innostunut lautapelaaja ole, että olisin jaksanut näitä oikeasti testata. Mielenkiintoista ajankuvaa pelit kyllä välittävät, joten ainakin historianopettajien kuvittelisi näistä olevan kiinnostuneita. Seuraavassa muutama esimerkki tarjolla olevista peleistä.

Suomen vapaussota

Suomen vapaussota (1918). Julkaisuajankohta ja pelin nimi antaa jo tiettyjä vihjeitä siitä mitä on luvassa: “Maan satavuotisen sortajan avulla ovat harhaanjohdetut joukot nousseet kapinaan laillista hallitusta vastaan (…) Aluksi heitettäköön arpaa siitä, kumpi johtaa hallituksen joukkoja, kumpi kapinallisten. Molemmilla puolilla on yhtä suuret voitonmahdollisuudet. Mutta hallituksen joukkojen johtajaa innostakoon tieto, että hän taistelee Suomen nuoren vapauden puolesta. Hänestä riippuu, onko Suomi säilyttävä vapauden, vai joutuva entistä suurempaan sortoon.” Valitettavasti tätä peliä ei pääse kokeilemaan, sillä pelinappuloita ei ole digitoitu.

Vanha hyvä myllypeli

Vanha hyvä myllypeli (1900). Myllypeliä olisi mahdollista pelata, sillä siitä löytyvät pelinappulatkin. Toisaalta myllypeli on sen verran yksinkertainen, ettei nappuloiden välttämättä tarvitsisi edes olla tästä pelistä, kunhan molemmille pelaajille olisi omat nappulat. Voisihan tämän toki kokeeksi tulostaa.

Sampo

Sampo (1904). Sammon pelaamiseen ei tarvita edes nappuloita, sillä pelivälineiksi käyvät myös “kuorimantelit ja paperinpalaset”. Tämä peli miellyttää omaa graafista silmääni ja jos tämän saisi tulostettua isolle paperille, sitä voisi koittaa pelatakin. Uskoisin, että esimerkiksi äidinkielen tunneilla Kalevalaan voisi tutustua tämän pelin avulla.