Author: Ville

Tarton kirjapaino- ja paperimuseo on vierailun arvoinen

  By

Kävimme tutustumassa Tarton kirjapaino- ja paperimuseoon joulukuisena perjantaina. Maksavia asiakkaita ei meidän kahden lisäksi ollut muita, joten saimme oppaan vain omaan käyttöömme. 5 euron sisäänpääsymaksu oli edullinen, sillä tällä rahalla saimme 1,5 tunnin opastetun kierroksen joka sisälsi myös julisteiden ja postikorttien painamista. 

Oppaanamme toiminut Margus oli asiantunteva ja mukava. Opastuksen olisi saanut myös englanninkielisenä, mutta halusimme harjoittaa samalla vironkielen osaamistamme. Koska kirjapainoala ei ollut meistä kummallekaan täysin vieras, ei ymmärtämisessä tullut ongelmia, vaikka kaikki ammattitermit eivät tuttuja olleetkaan. 

Kierros alkoi paperin valmistamisella ja erilaisista kierrätysmateriaaleista tehtyihin paperilaatuihin tutustumisella. Tämän jälkeen meille kerrottiin kirjapainotaidon historiasta ja pääsimme kokeilemaan erilaisia painokoneita ja paperileikkuria. 

Itse tulin hieman kateelliseksi museon tiloista ja työntekijämäärästä, sillä Werstaan kirjapainomuseoon verrattuna resurssit ovat moninkertaiset. Hauskaa oli myös nähdä, että museon tiloja käytettiin aktiivisesti työpajatoimintaan. Todennäköisesti suuri osa käyttäjistä tuli läheisestä taidekoulusta. 

Kirjapainon historiasta ja graafisesta suunnittelusta kiinnostuneille tämä on kohde, jota ei Tartossa käydessä kannata jättää väliin mistään hinnasta. 

Tätä kirjoittaessa museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-18. Sisäänpääsymaksu on 5 euroa ja opiskelijoille sekä eläkeläisille  2 euroa. Ryhmille onnistuvat muutkin ajat sovittaessa. Museon nettisivuilta löytyy tietoa myös englanniksi, jos viro ei taivu: http://www.trykimuuseum.ee/portfolio/information-in-english

#jaajotain

  By

Parhaillaan vietetään #jaajotain-viikkoa, jonka tarkoituksena on rohkaista opettajia jakamaan tekemäänsä materiaalia CC-lisenssillä niin, että muutkin pääsevät sitä hyödyntämään. Idea on kyllä hyvä ja itse soisin myös muun yhteistyön yleistyvän opettajien keskuudessa. Ei tunnu kovin järkevältä, että jokainen tahollaan vääntää samanlaiset tehtävät ja diaesitykset, jos toisten jo kerran tekemää työtä voisi käyttää. Ainakaan itse en koe olevani niin uniikki lumihiutale, että jotain aivan uutta ja ihmeellistä pystyisin keksimään.

Mutta miten tekemäänsä materiaalia sitten voi jakaa? Ainakaan minun tiedossani ei ole yhtä sellaista hyvää keskitettyä palvelua, josta mahdollisimman monia opettajia tavoittaisi. Facebook-ryhmät ja aineenopettajien järjestöjen materiaalipankit ovat toki jo käytössä, mutta kovin pieniä juttuja en ainakaan itse viitsisi niihin alkaa lisätä. Esimerkiksi seuraavan kuvan tein tekijänoikeusvapaan materiaalin avulla ammattiopiston työelämätaitojen kurssille:

Saattaisihan tämä kuva olla hyödyllinen muillekin, mutta pelkästään yhden kuvan spämmääminen eri sivustoille tuntuisi hieman erikoiselta. Sen sijaan aineryhmämme Teamsiin kuvan jaoin. Aiemmin kokeilimme materiaalipankin perustamista Moodleen, mutta se ei lähtenyt kunnolla käyntiin.

PS. Hyvä esimerkki CC-lisensoidusta materiaalista on Cards Against Humanity -peli. Vaikka tätä peliä myydään kaupoissa noin 40 euron hintaan, voi sen kuitenkin tulostaa vapaasti nettisivuilta. Voisihan tätä käyttää vaikka englannin opetuksessa, mikäli ei pelkää lööppijulkisuutta tai esimiehen puhuttelua.

Suomi 1918 -korttipeli

  By

Suunnittelin ja toteutin Suomi 1918 -korttipelin graafisen ilmeen, mutta varsinaisessa pelisuunnittelussa minulla ei ollut osaa eikä arpaa. Testausvaiheessa pelistä kerättiin kommentteja ja parannusehdotuksia useammilta vapaaehtoisilta. Ainakin itse olen lopputulokseen tyytyväinen sekä ulkoasun että pelimekaniikan suhteen, mutta tarvittaessa seuraavaan painokseen voidaan palautteen perusteella vielä muutoksia tehdä.

Pieniä koe-eriä painettiin Tredussa Hervannassa (kiitos Simo!), mutta valmiit kortit tilattiin Suomen Kolibrilta. Hieman yllättävää oli se, että pelikortteja omilla kuvilla ei saa aivan helposti tilattua, ainakaan jos painosmäärä ei ole heti 1000 pakkaa tai enemmän. Omakustanteelle se oli aivan liian suuri erä. Pienempiin eriin kykenevistä kirjapainoista saa mielellään vinkata, sillä jotenkin tuntuisi loogiselta asioida suoraan painotalon kanssa.

Vaikka kortteja ei ole pakassa kuin 49 kappaletta, oli sopivien kuvien etsiminen työlästä. Tässä toki pelisuunnittelija teki myös suuren työn. Aikakauden kuvia on tosin useammilla nettisivuilla ladattavissa  oikeuksilla, jotka mahdollistavat myös kaupallisen käytön. Omasta mielestäni parhaat lähteet olivat Helsingin kaupunginmuseon helsinkikuvia.fi ja Vapriikin kuva-arkiston sisällissotakokoelma. Finna.fi-sivuston kautta löytyi paljon muidenkin museoiden ja arkistojen materiaalia, mutta valitettavasti monet näistä kuvista olivat todella heikkolaatuisia tai niiden päälle oli laitettu käytön estävä vesileima. Erityisesti jälkimmäinen seikka ihmetytti, sillä oikeudet käyttöön oli annettu, mutta silti kuva oli pilattu.

Korttien taittamisessa käytin hyväksi InDesignin data merge -ominaisuutta (suom. tietojen yhdistäminen). Tähän kannattaa tutustua, jos olet tekemässä tuotetta, jossa tausta pysyy samana, mutta kuva ja teksti vaihtuvat. Tosin käsityön osuus oli tässä tapauksessa silti melko suuri, sillä kaikki kuvamateriaali ei ollut heti käytettävissä.

Nettisivujen tekemisestä minulla on taittohommia huomattavasti vähemmän kokemusta, mutta pelille tein kotisivut WordPressillä. Melko yksinkertaista puuhaa WordPressin säätäminen loppujen lopuksi  on, mutta teemakohtaiset erikoisuudet saattavat aiheuttaa aloittelijalle turhia vaikeuksia. Käykää tutustumassa nettisivuihin osoitteessa www.suomi1918.fi ja ostakaa myös korttipeli. Nettisivuilla on verkkokauppa, mutta lisäksi peliä myyvät Tampereella Työväenmuseo Werstaan  ja Vapriikin museokaupat sekä Laukontorin antikvariaatti. Ensimmäisestä painoksesta tuskin riittää pakkoja kaikille halukkaille, joten kannattaa toimia nopeasti.

 

Pyton-kurssit opettajien yhteistyönä

  By

Pyton-verkkokursseja olen tehnyt töissä yhteistyössä opettajien ja muiden kollegojen kanssa. Tarkempaa tietoa löytyy Tredun kehittämisen blogista. Yläpuolelta löytyvä esittelyvideo on tehty Adobe Sparkilla, mikä on ihan kätevä työkalu nopeaan videotuotantoon. Tosin melko pian itseäni alkoi ärsyttää se, ettei kaikkia tekstejä päässytkään helposti muokkaamaan ainakaan valmiita pohjia käyttäessä.

Kasetin kannet Martti Servo & Napanderille

  By

Joteskii Groteskii -levy-yhtiön Nike ehdotti, että tekisin kannet Martti Servo & Napanderin kasettiin. Kun vielä keskustelussa nousi esiin, että tyylillisesti haetaan ns. huoltoasemakasettien ilmettä, lupauduin luonnollisesti tehtävän ottamaan vastaan.

Niken kuvaillessa kasetin ulkoasua aloin hieman epäillä, että mitäköhän siitä oikein tulee. Mutta voi minua heikkouskoista! Kasetti on aivan törkeän hieno ja juuri sellainen kuin pitikin.

Tämä on 20-vuotisjuhlajulkaisu Martti Servo & Napanderin levystä Jälkijunassa 13 Suurinta. Myös vinyyli alkuperäisellä kansikuvalla on julkaistu. Mikäli haluat oman kasettisi, kannattaa toimia nopeasti. Erä on vain 100 kappaleen suuruinen.

 

Kaksivärinen vinyylitarra

  By

Kalle Mainosrengit-yrityksestä lahjoitti minulle teippauksista yli jääneitä vinyylintarran paloja. Samalla Kalle ja Risto esittelivät firman laitteita ja tuotteita. Mikäli teillä on tarvetta isommille teippauksille tai suuremmille tarramäärille, kannattaa ottaa yhteyttä Mainosrenkeihin. Tosin kuulemma myös pienempiä eriä he pystyvät tekemään. Kallen kanssa asioin viimeksi kun ostin hänelta rullan teippauksissa tarvittavaa siirtokalvoa.

Mitään varsinaista ideaa ei heti ollut mielessä, joten päädyin kokeilemaan kaksivärisen vinyylitarran tekemistä. Tähänkin luonnollisesti on tutoriaaleja netti pullollaan, kunhan vain keksii mitä hakusanoja käyttää. Tärkeintä lienee, että leikkaukseen muistaa tehdä jonkinlaiset kohdistusmerkit, joiden avulla eriväriset tarrat saa oikealle kohdalle.

Nissanin logoon olisi toki kannattanut tehdä vielä teksti valkoisella, sillä nyt tuo tarra on tyhmän näköinen jos sen liimaa muulle kuin valkoiselle pinnalle. Kuvassa on jo siirtokalvo päällä, joten siksi tuo värimaailma on tunkkaisen näköinen.

Pahoittelut vielä Pirkkalan päiväkodeille, sillä nyt tämä tarraerä ei päätynyt teille asti.