Author: Ville

Yolö-kalvolla painaminen

  By

Jotakuinkin maailman typerimmin nimetty Yolö (!) valmistaa käteviä kalvoja, jotka saa silitettyä kankaaseen. Ennen silittämistä tarra täytyy tietenkin leikata muotoon ja nylkeä ylimääräiset osat pois. Tämä ei todennäköisesti vapaalla kädellä kovin helposti onnistu vaan apuna täytyy käyttää jonkinlaista tarraleikkuria. Kuten vinyylitarrojenkin kohdalla, täytyy tämäkin materiaali leikata siten, että terä leikkaa vain kalvon mutta pohjapaperi säilyy ehjänä. Tässä esimerkissä on käytetty Silhouette Cameo -nimistä leikkuria.

Suuremmat erät kannattaa tehdä seri- eli silkkipainolla, mutta yksittäisten kappaleiden kohdalla kalvo on kätevä. Haasteena on tosin se, että puristuksen, lämpötilan ja ajan haarukoiminen on vaikeaa. Esimerkkitapauksen vespa-teksti ei suinkaan ole aivan täydellinen, mutta ehkä tässäkin pätee kansanviisaus: Hullu ei huomaa ja viisas ei virka mittään.

Muistipeli kuvalaatoista

  By

Saamistani kuvalaatoista on tarkoitus tehdä analoginenkin muistipeli, mutta tässä malttamattomille odottajille digitaalinen versio. Onko tarpeeksi haastetta?

Kuvissa esiintyy suomalaisia maanmittareita.

Samalla tässä tuli taas testattua H5p-sisältöä. Muistipelin tekeminen ei pluginin avulla ollut mikään vaikea suoritus, mutta kuvien skannaamiseen ja käsittelyyn toki meni jonkin verran aikaan. Lightroomin avulla samasta skannauksesta oli melko nopea tehdä yksittäiset kuvat samoilla asetuksilla. Nopealla googlettelulla en löytänyt kuville suositeltua pikselikokoa, joten sen jouduin arpomaan.

Mobiilissa tämä ei valitettavasti toimi kunnolla, mutta tietokoneella ja iPadilla pelittää hyvin. Uskallatko kokeilla?

H5P-sisällön luominen

  By

H5P-sisällön mahdollisuuksiin tutustuminen moodlessa on työn alla, mutta päätin testata miten tämä onnistuu omalla nettisivulla. Jos interaktiivisen sisällön tekeminen sujuu hyvin, täytyy tämä toki ottaa laajempaan käyttöön.

Seuraavasssa on opetustaulu, johon olen lisännyt hotspotteja joita klikkaamalla saat lisätietoa.

Tämä on tosiaankin vasta testausta, mutta hyvältä vaikuttaa tähän mennessä. H5P-pluginin lataaminen ei WordPressiin ollut vaikeaa ja tuon kuvan tekeminen sujui myös helposti. Vaikea sanoa onko muille aktiviteeteille käyttöä tällaisella nettisivulla, mutta opetuskäytössä kaikenlaisten kyselyiden, muistipelien, testien ja aukkotehtävien hyödyt ovat ilmeiset. Toki näiden tekeminen on työlästä, jos vertaa aikaa siihen kuinka kauan opiskelijalla menee kuvan klikkailuun.

H5P-plugin näyttää nimeävän aktiviteetit tyyliin h5p id=”1″  [hakasulkeissa] joten saman sisällön sijoittaminen uuteen kohtaan sivuilla on helppoa. Kuvan päivittäminen onnistuu myös helposti, joten kerralla ei tarvitse valmista tulla.

Hauskaa tässä esimerkissä on tietenkin se, että vanha opetustaulu saa päivityksen nykyaikaan. Ja kyllä kuvalaatoista teen vielä muistipelin tänne, kunhan saan niitä skannattua.

Museoiden yö 2017

  By

Olin Simon ja Rapen kanssa Werstaan museokirjapainossa hommissa museoiden yönä. Vierailijoita kävi paljon ja monet olivat todella kiinnostuneita kirjapainon historiasta. Oli mielenkiintoista päästä testaamaan lahjoituksena saamiani kuvalaattoja. Ne toimivat kyllä yllättävän hyvin, vaikka ikää niillä oli runsaasti. Eirityisesti kuparille tehdyn viivapiirroslaatan painojälki oli erinomainen ja sitä monet museovieraistakin ihmettelivät.



Painotuoreet “LIHAVA GROTESKI TYYPPI” -kortit tekivät hyvin kauppaansa. En tiedä kuinka moni sitten tämän typografisen vitsin ymmärsi.

Kyllä tuolla museokirjapainossa voisi useamminkin käydä puuhastelemassa, mutta valitetettavasti aika on vuorokaudessa rajallinen. Kunpa jossain vaiheessa oppisin itsekin käyttämään kunnolla tuota Heidelbergiä, niin näitä projekteja olisi helpompi toteuttaa. Olisi myös museon ja museovieraiden etu, että kirjapaino olisi useammin auki.

Tarrojen asennus

  By

Siirtokalvollisten tarrojen asennus on loppujen lopuksi melko yksinkertaista puuhaa, mutta muutamia seikkoja siinäkin on otettava huomioon. Tein aiheesta pienen opetusvideon, josta käynee työnkulku ilmi. Tiivistettynä työvaiheet ovat seuraavat:

  1. Varmista, että tarra on kiinnittynyt siirtokalvoon
  2. Puhdista pinta jolle aiot tarran liimata
  3. Kohdista tarra ja teippaa se kiinni yläreunasta maalarinteipillä
  4. Poista taustapaperi
  5. Silitä tarra paikoilleen
  6. Poista siirtokalvo ja tarvittaessa silitä pois ilmakuplat ja muut epätasaisuudet.


Joskus täytyy kirjoittaa blogipostaus näiden tarrojen tekemisestä, sillä sekin on todella mielenkiintoista. Videon tarrat on tehty Summa Cut -leikkurilla, joka on ammattilaatua. Valitettavasti sellainen ei ole jatkuvasti käytettävissäni.

Pieni rahakukkaro äitienpäiväksi

  By

Tein äidilleni pienen rahakukkaron äitienpäivälahjaksi. Sinänsä tässä työssä ei ole mitään kovin erikoista tekniikan tai designin osalta, ehkä lukuunottamatta läpän alta löytyvää “mutsi”-foliointia. Tuollaiseen käsiteltyyn nahkaan foliointi toimii todella hyvin, kunhan saa lämmön, puristuksen ja ajan haarukoitua.

Rahakukkaro nepparilla.

Rahakukkaro nepparilla.

Läpän alla on folioitu teksti.

Erivärisiä folioita ja kiinnostusta pieniin tilaustöihin löytyy, joten ottakaa yhteyttä mikäli tarvitsette jotain vastaavaa: ville@palkinen.fi.

Logon suunnittelu: Pyton

  By

Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa suunnitellaan parhaillaan pakollisten yhteisten tutkinnonosien (PYTO) opettamista netissä (N). Niinpä tein tälle projektille Pyton-logon, jota on tarkoitus käyttää ainakin moodlessa kurssin tunnuksena. Toivottavasti tämän käärmeen näkeminen ei tulevaisuudessakaan herätä opiskelijoissa suunnatonta pelkoa ja ahdistusta.

 

Kilpailu: Mitä kuvalaatoilla voi tehdä?

  By

Edellisessä postauksessa kerroin Maanmittauslaitokselta saamastani tilaustyöstä, jossa folioin entisen pääjohtajan nimen aukkopahviin. Korvaukseksi vaivannäöstäni sain useamman laatikollisen kuvalaattoja, jotka olisivat muutoin päätyneet roskikseen. Tietenkin otin laatat vastaan ilomielin.

Suurin osa kuvalaatoista oli oletettavasti teoksesta Suomen maanmittarit 1628 – 1928, nimi- ja henkilöluettelo. Niinpä minulla on nyt sitten useampi sata 30 x 40 mm kokoista kuvalaattaa, joissa on erinäköisiä ukkoja. Kyllä näillä täytyy käydä kokeeksi painamassa, mutta mitään varsinaista käyttöä en laatoille heti keksi. Siispä julistan blogin lukijoille kilpailun:

Kerro blogin kommenteissa mitä itse tekisit lähes sata vuotta vanhoilla kuvalaatoilla. Paras ehdotus palkitaan ruhtinaallisesti ja lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto.  Ehdotuksia voi jättää 15.5. asti.  

Työväenmuseo Werstaan museokirjapaino on auki museoiden yönä 20.5.2017 klo 19 – 21, joten viimeistään siellä on tarkoitus testata kuvalaattoja. Tervetuloa seuraamaan! Voittajat voivat noutaa palkintonsa tuolloin.

Kuvalaattoja

Kuvalaattoja on tosiaankin todella paljon. Tässä vain murto-osa.

Kuvalaatta

Kuvalaatat on pakattu erittäin huolellisesti, mutta valitettavasti osa on silti hapettunut käyttökelvottomiksi.

Kuvalaattoja.

Kuvalaattojen koko käynee hyvin tästä kuvasta.

Aukkopahvin foliointi

  By

Sain mielenkiintoisen tilaustyön Maanmittauslaitokselta. Tehtävänäni oli painaa aukkopahviin (passepartout, paspis, kehyskartonki, no tiedätte kyllä) entisen pääjohtajan nimi ja työvuodet. Tokihan tämän olisi voinut painaa nykäisimellä eli pienellä kohopainokoneella, mutta kotioloissa en viitsinyt alkaa yksittäisen kappaleen vuoksi kikkailla painoväreillä. Päätin sen sijaan kokeilla miten tällainen työ onnistuisi folioimalla.

Aikaisemmin olen folioimalla tehnyt levynkansiin tekstejä, mutta silloin on ollut huomattavan paljon suuremmista eristä kysymys. Lisäksi sopivan lämpötilan, puristuksen ja ajan haarukoimiseen on ollut käytössä tarpeeksi materiaalia. Nyt minulla oli vain kolme paspista, joten epäonnistumisen mahdollisuuksia ei juuri ollut. Yksi onnistunut kappale kuitenkin riittäisi.

Tavallisella pahvilla sain kohdistettua painojäljen, ja myös lämpötilan sekä puristuksen arvioin oikein. Niinpä heti ensimmäinen yritys onnistui hyvin. Tein kuitenkin samalla vaivalla vielä toisenkin. Tokihan painojäljessä läheltä katsottuna hieman käsityön leimaa on havaittavissa, mutta olen kyllä kokonaisuuteen erittäin tyytyväinen.

Foliointikone

Foliointikone. Tämä on kyllä mahtava kampe, jolla saisi käyttöä olla enemmänkin.

Lopputulos on onnistunut.

Peliarvostelu: vanhat lautapelit

  By

Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta löytyy valikoima vanhoja lautapelejä. Lautapelikokoelmassa on pelejä 1860-luvulta 1930-luvulle asti. Kokoelmaa on tarkoitus kasvattaa vielä kuluvan vuoden aikana, joten täytyy muistaa myöhemminkin käydä katsomassa mitä sivuilta löytyy.

Kaikki pelit ovat tekijänoikeusvapaita ja siten vapaasti käytettävissä. Itse en tosin niin innostunut lautapelaaja ole, että olisin jaksanut näitä oikeasti testata. Mielenkiintoista ajankuvaa pelit kyllä välittävät, joten ainakin historianopettajien kuvittelisi näistä olevan kiinnostuneita. Seuraavassa muutama esimerkki tarjolla olevista peleistä.

Suomen vapaussota

Suomen vapaussota (1918). Julkaisuajankohta ja pelin nimi antaa jo tiettyjä vihjeitä siitä mitä on luvassa: “Maan satavuotisen sortajan avulla ovat harhaanjohdetut joukot nousseet kapinaan laillista hallitusta vastaan (…) Aluksi heitettäköön arpaa siitä, kumpi johtaa hallituksen joukkoja, kumpi kapinallisten. Molemmilla puolilla on yhtä suuret voitonmahdollisuudet. Mutta hallituksen joukkojen johtajaa innostakoon tieto, että hän taistelee Suomen nuoren vapauden puolesta. Hänestä riippuu, onko Suomi säilyttävä vapauden, vai joutuva entistä suurempaan sortoon.” Valitettavasti tätä peliä ei pääse kokeilemaan, sillä pelinappuloita ei ole digitoitu.

Vanha hyvä myllypeli

Vanha hyvä myllypeli (1900). Myllypeliä olisi mahdollista pelata, sillä siitä löytyvät pelinappulatkin. Toisaalta myllypeli on sen verran yksinkertainen, ettei nappuloiden välttämättä tarvitsisi edes olla tästä pelistä, kunhan molemmille pelaajille olisi omat nappulat. Voisihan tämän toki kokeeksi tulostaa.

Sampo

Sampo (1904). Sammon pelaamiseen ei tarvita edes nappuloita, sillä pelivälineiksi käyvät myös “kuorimantelit ja paperinpalaset”. Tämä peli miellyttää omaa graafista silmääni ja jos tämän saisi tulostettua isolle paperille, sitä voisi koittaa pelatakin. Uskoisin, että esimerkiksi äidinkielen tunneilla Kalevalaan voisi tutustua tämän pelin avulla.