Tarton kirjapaino- ja paperimuseo on vierailun arvoinen

Kävimme tutustumassa Tarton kirjapaino- ja paperimuseoon joulukuisena perjantaina. Maksavia asiakkaita ei meidän kahden lisäksi ollut muita, joten saimme oppaan vain omaan käyttöömme. 5 euron sisäänpääsymaksu oli edullinen, sillä tällä rahalla saimme 1,5 tunnin opastetun kierroksen joka sisälsi myös julisteiden ja postikorttien painamista. 

Oppaanamme toiminut Margus oli asiantunteva ja mukava. Opastuksen olisi saanut myös englanninkielisenä, mutta halusimme harjoittaa samalla vironkielen osaamistamme. Koska kirjapainoala ei ollut meistä kummallekaan täysin vieras, ei ymmärtämisessä tullut ongelmia, vaikka kaikki ammattitermit eivät tuttuja olleetkaan. 

Kierros alkoi paperin valmistamisella ja erilaisista kierrätysmateriaaleista tehtyihin paperilaatuihin tutustumisella. Tämän jälkeen meille kerrottiin kirjapainotaidon historiasta ja pääsimme kokeilemaan erilaisia painokoneita ja paperileikkuria. 

Itse tulin hieman kateelliseksi museon tiloista ja työntekijämäärästä, sillä Werstaan kirjapainomuseoon verrattuna resurssit ovat moninkertaiset. Hauskaa oli myös nähdä, että museon tiloja käytettiin aktiivisesti työpajatoimintaan. Todennäköisesti suuri osa käyttäjistä tuli läheisestä taidekoulusta. 

Kirjapainon historiasta ja graafisesta suunnittelusta kiinnostuneille tämä on kohde, jota ei Tartossa käydessä kannata jättää väliin mistään hinnasta. 

Tätä kirjoittaessa museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-18. Sisäänpääsymaksu on 5 euroa ja opiskelijoille sekä eläkeläisille  2 euroa. Ryhmille onnistuvat muutkin ajat sovittaessa. Museon nettisivuilta löytyy tietoa myös englanniksi, jos viro ei taivu: http://www.trykimuuseum.ee/portfolio/information-in-english

Muistipeli kuvalaatoista

Saamistani kuvalaatoista on tarkoitus tehdä analoginenkin muistipeli, mutta tässä malttamattomille odottajille digitaalinen versio. Onko tarpeeksi haastetta?

Kuvissa esiintyy suomalaisia maanmittareita.

Samalla tässä tuli taas testattua H5p-sisältöä. Muistipelin tekeminen ei pluginin avulla ollut mikään vaikea suoritus, mutta kuvien skannaamiseen ja käsittelyyn toki meni jonkin verran aikaan. Lightroomin avulla samasta skannauksesta oli melko nopea tehdä yksittäiset kuvat samoilla asetuksilla. Nopealla googlettelulla en löytänyt kuville suositeltua pikselikokoa, joten sen jouduin arpomaan.

Mobiilissa tämä ei valitettavasti toimi kunnolla, mutta tietokoneella ja iPadilla pelittää hyvin. Uskallatko kokeilla?

H5P-sisällön luominen

H5P-sisällön mahdollisuuksiin tutustuminen moodlessa on työn alla, mutta päätin testata miten tämä onnistuu omalla nettisivulla. Jos interaktiivisen sisällön tekeminen sujuu hyvin, täytyy tämä toki ottaa laajempaan käyttöön.

Seuraavasssa on opetustaulu, johon olen lisännyt hotspotteja joita klikkaamalla saat lisätietoa.

Tämä on tosiaankin vasta testausta, mutta hyvältä vaikuttaa tähän mennessä. H5P-pluginin lataaminen ei WordPressiin ollut vaikeaa ja tuon kuvan tekeminen sujui myös helposti. Vaikea sanoa onko muille aktiviteeteille käyttöä tällaisella nettisivulla, mutta opetuskäytössä kaikenlaisten kyselyiden, muistipelien, testien ja aukkotehtävien hyödyt ovat ilmeiset. Toki näiden tekeminen on työlästä, jos vertaa aikaa siihen kuinka kauan opiskelijalla menee kuvan klikkailuun.

H5P-plugin näyttää nimeävän aktiviteetit tyyliin h5p id=”1″  [hakasulkeissa] joten saman sisällön sijoittaminen uuteen kohtaan sivuilla on helppoa. Kuvan päivittäminen onnistuu myös helposti, joten kerralla ei tarvitse valmista tulla.

Hauskaa tässä esimerkissä on tietenkin se, että vanha opetustaulu saa päivityksen nykyaikaan. Ja kyllä kuvalaatoista teen vielä muistipelin tänne, kunhan saan niitä skannattua.

Museoiden yö 2017

Olin Simon ja Rapen kanssa Werstaan museokirjapainossa hommissa museoiden yönä. Vierailijoita kävi paljon ja monet olivat todella kiinnostuneita kirjapainon historiasta. Oli mielenkiintoista päästä testaamaan lahjoituksena saamiani kuvalaattoja. Ne toimivat kyllä yllättävän hyvin, vaikka ikää niillä oli runsaasti. Eirityisesti kuparille tehdyn viivapiirroslaatan painojälki oli erinomainen ja sitä monet museovieraistakin ihmettelivät.



Painotuoreet “LIHAVA GROTESKI TYYPPI” -kortit tekivät hyvin kauppaansa. En tiedä kuinka moni sitten tämän typografisen vitsin ymmärsi.

Kyllä tuolla museokirjapainossa voisi useamminkin käydä puuhastelemassa, mutta valitetettavasti aika on vuorokaudessa rajallinen. Kunpa jossain vaiheessa oppisin itsekin käyttämään kunnolla tuota Heidelbergiä, niin näitä projekteja olisi helpompi toteuttaa. Olisi myös museon ja museovieraiden etu, että kirjapaino olisi useammin auki.

Aukkopahvin foliointi

Sain mielenkiintoisen tilaustyön Maanmittauslaitokselta. Tehtävänäni oli painaa aukkopahviin (passepartout, paspis, kehyskartonki, no tiedätte kyllä) entisen pääjohtajan nimi ja työvuodet. Tokihan tämän olisi voinut painaa nykäisimellä eli pienellä kohopainokoneella, mutta kotioloissa en viitsinyt alkaa yksittäisen kappaleen vuoksi kikkailla painoväreillä. Päätin sen sijaan kokeilla miten tällainen työ onnistuisi folioimalla.

Aikaisemmin olen folioimalla tehnyt levynkansiin tekstejä, mutta silloin on ollut huomattavan paljon suuremmista eristä kysymys. Lisäksi sopivan lämpötilan, puristuksen ja ajan haarukoimiseen on ollut käytössä tarpeeksi materiaalia. Nyt minulla oli vain kolme paspista, joten epäonnistumisen mahdollisuuksia ei juuri ollut. Yksi onnistunut kappale kuitenkin riittäisi.

Tavallisella pahvilla sain kohdistettua painojäljen, ja myös lämpötilan sekä puristuksen arvioin oikein. Niinpä heti ensimmäinen yritys onnistui hyvin. Tein kuitenkin samalla vaivalla vielä toisenkin. Tokihan painojäljessä läheltä katsottuna hieman käsityön leimaa on havaittavissa, mutta olen kyllä kokonaisuuteen erittäin tyytyväinen.

Foliointikone

Foliointikone. Tämä on kyllä mahtava kampe, jolla saisi käyttöä olla enemmänkin.

Lopputulos on onnistunut.