Tarton kirjapaino- ja paperimuseo on vierailun arvoinen

Kävimme tutustumassa Tarton kirjapaino- ja paperimuseoon joulukuisena perjantaina. Maksavia asiakkaita ei meidän kahden lisäksi ollut muita, joten saimme oppaan vain omaan käyttöömme. 5 euron sisäänpääsymaksu oli edullinen, sillä tällä rahalla saimme 1,5 tunnin opastetun kierroksen joka sisälsi myös julisteiden ja postikorttien painamista. 

Oppaanamme toiminut Margus oli asiantunteva ja mukava. Opastuksen olisi saanut myös englanninkielisenä, mutta halusimme harjoittaa samalla vironkielen osaamistamme. Koska kirjapainoala ei ollut meistä kummallekaan täysin vieras, ei ymmärtämisessä tullut ongelmia, vaikka kaikki ammattitermit eivät tuttuja olleetkaan. 

Kierros alkoi paperin valmistamisella ja erilaisista kierrätysmateriaaleista tehtyihin paperilaatuihin tutustumisella. Tämän jälkeen meille kerrottiin kirjapainotaidon historiasta ja pääsimme kokeilemaan erilaisia painokoneita ja paperileikkuria. 

Itse tulin hieman kateelliseksi museon tiloista ja työntekijämäärästä, sillä Werstaan kirjapainomuseoon verrattuna resurssit ovat moninkertaiset. Hauskaa oli myös nähdä, että museon tiloja käytettiin aktiivisesti työpajatoimintaan. Todennäköisesti suuri osa käyttäjistä tuli läheisestä taidekoulusta. 

Kirjapainon historiasta ja graafisesta suunnittelusta kiinnostuneille tämä on kohde, jota ei Tartossa käydessä kannata jättää väliin mistään hinnasta. 

Tätä kirjoittaessa museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-18. Sisäänpääsymaksu on 5 euroa ja opiskelijoille sekä eläkeläisille  2 euroa. Ryhmille onnistuvat muutkin ajat sovittaessa. Museon nettisivuilta löytyy tietoa myös englanniksi, jos viro ei taivu: http://www.trykimuuseum.ee/portfolio/information-in-english

H5P-sisällön luominen

H5P-sisällön mahdollisuuksiin tutustuminen moodlessa on työn alla, mutta päätin testata miten tämä onnistuu omalla nettisivulla. Jos interaktiivisen sisällön tekeminen sujuu hyvin, täytyy tämä toki ottaa laajempaan käyttöön.

Seuraavasssa on opetustaulu, johon olen lisännyt hotspotteja joita klikkaamalla saat lisätietoa.

Tämä on tosiaankin vasta testausta, mutta hyvältä vaikuttaa tähän mennessä. H5P-pluginin lataaminen ei WordPressiin ollut vaikeaa ja tuon kuvan tekeminen sujui myös helposti. Vaikea sanoa onko muille aktiviteeteille käyttöä tällaisella nettisivulla, mutta opetuskäytössä kaikenlaisten kyselyiden, muistipelien, testien ja aukkotehtävien hyödyt ovat ilmeiset. Toki näiden tekeminen on työlästä, jos vertaa aikaa siihen kuinka kauan opiskelijalla menee kuvan klikkailuun.

H5P-plugin näyttää nimeävän aktiviteetit tyyliin h5p id=”1″  [hakasulkeissa] joten saman sisällön sijoittaminen uuteen kohtaan sivuilla on helppoa. Kuvan päivittäminen onnistuu myös helposti, joten kerralla ei tarvitse valmista tulla.

Hauskaa tässä esimerkissä on tietenkin se, että vanha opetustaulu saa päivityksen nykyaikaan. Ja kyllä kuvalaatoista teen vielä muistipelin tänne, kunhan saan niitä skannattua.

Museoiden yö 2017

Olin Simon ja Rapen kanssa Werstaan museokirjapainossa hommissa museoiden yönä. Vierailijoita kävi paljon ja monet olivat todella kiinnostuneita kirjapainon historiasta. Oli mielenkiintoista päästä testaamaan lahjoituksena saamiani kuvalaattoja. Ne toimivat kyllä yllättävän hyvin, vaikka ikää niillä oli runsaasti. Eirityisesti kuparille tehdyn viivapiirroslaatan painojälki oli erinomainen ja sitä monet museovieraistakin ihmettelivät.



Painotuoreet “LIHAVA GROTESKI TYYPPI” -kortit tekivät hyvin kauppaansa. En tiedä kuinka moni sitten tämän typografisen vitsin ymmärsi.

Kyllä tuolla museokirjapainossa voisi useamminkin käydä puuhastelemassa, mutta valitetettavasti aika on vuorokaudessa rajallinen. Kunpa jossain vaiheessa oppisin itsekin käyttämään kunnolla tuota Heidelbergiä, niin näitä projekteja olisi helpompi toteuttaa. Olisi myös museon ja museovieraiden etu, että kirjapaino olisi useammin auki.

Kilpailu: Mitä kuvalaatoilla voi tehdä?

Edellisessä postauksessa kerroin Maanmittauslaitokselta saamastani tilaustyöstä, jossa folioin entisen pääjohtajan nimen aukkopahviin. Korvaukseksi vaivannäöstäni sain useamman laatikollisen kuvalaattoja, jotka olisivat muutoin päätyneet roskikseen. Tietenkin otin laatat vastaan ilomielin.

Suurin osa kuvalaatoista oli oletettavasti teoksesta Suomen maanmittarit 1628 – 1928, nimi- ja henkilöluettelo. Niinpä minulla on nyt sitten useampi sata 30 x 40 mm kokoista kuvalaattaa, joissa on erinäköisiä ukkoja. Kyllä näillä täytyy käydä kokeeksi painamassa, mutta mitään varsinaista käyttöä en laatoille heti keksi. Siispä julistan blogin lukijoille kilpailun:

Kerro blogin kommenteissa mitä itse tekisit lähes sata vuotta vanhoilla kuvalaatoilla. Paras ehdotus palkitaan ruhtinaallisesti ja lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto.  Ehdotuksia voi jättää 15.5. asti.  

Työväenmuseo Werstaan museokirjapaino on auki museoiden yönä 20.5.2017 klo 19 – 21, joten viimeistään siellä on tarkoitus testata kuvalaattoja. Tervetuloa seuraamaan! Voittajat voivat noutaa palkintonsa tuolloin.

Kuvalaattoja

Kuvalaattoja on tosiaankin todella paljon. Tässä vain murto-osa.

Kuvalaatta

Kuvalaatat on pakattu erittäin huolellisesti, mutta valitettavasti osa on silti hapettunut käyttökelvottomiksi.

Kuvalaattoja.

Kuvalaattojen koko käynee hyvin tästä kuvasta.

Levynkannet kohopainolla

Avustin Nikeä (Joteskii Groteskii) ja Mikkoa (Kaukana väijyy ambient) heidän yhteisessä levyprojektissaan. Levyllä on kaksi versiota/miksausta M.A. Nummisen ja Sähkökvartetin kappaleesta Kaukana väijyy ystäviä.

Kävimme pariin otteeseen Työväenmuseo Werstaan museokirjapainossa valitsemassa kirjakkeita ja latomassa tekstiä. Valitettavasti en päässyt itse paikalle, kun kannet painettiin museokirjapainon Heidelberg-painokoneella. Museokirjapainon Raimo ja Mikko hoitivat tämän työn.

Kohopaino, levynkannet

M.A. Numminen ja Sähkökvartetti. Kaukana väijyy ystäviä 2017.

Tyylikkään näköinen kansi tästä tuli. Painos on melko pieni, joten kannattaa käydä hakemassa omansa mahdollisimman pian esimerkiksi Laukontorin antikvariaatista.